Elämänmuutoksista

Niinhän siinä kävi, että tulimme hankkineeksi Geden kanssa meille asumaan pienen karvalapsen :)

Lakupommi

Laku on meillä nyt ollut päivää vaille kolme viikkoa, ja ihanat ajat ne ovatkin olleet :) Tosin nyt kun hampaat alkavat irtoilemaan, niin pitää joka paikkaa järsiä alkaen meidän ihmisten jaloista raapimispuuhun. Toistaiseksi on vain ylhäältä lähtenyt etuhampaat.

Haimme Pikkumiehen 60 km päästä olevasta löytöeläinkodista. Miksi? Koska halusimme tarjota kodin eläimelle, jonka elämän alkutaival ei ole mennyt ruusuisesti.

Alunperin meillehän olisi pitänyt tulla äitini kissa, mutta se karkasi Kajaanissa ja ehti pari viikkoa seikkailla kunnes saatiin loukutettua kiinni. Onneksi niin pian. Ja toivottavasti ei tykkää kyttyrää pikkuveljestä, kunhan siellä päin lähdetään käymään.

Toissa lauantaina pyörähdettiin Geden kanssa elokuvissa katsomassa Pixels, ja sai kyllä nauraa. Tosin osa meni lujaa ohi, mutta muuten erittäin mukava leffa :)

Ja käytiinpä sitä eräänä päivänä lasillisella ja sitten lopulta syömässä Amarillossa, josta en saanut kuvia otettua hämärän takia.

Koulu on meillä kummallakin lähtenyt kivasti eteenpäin. Gedekin on saanut kavereita ja odottelee haalareitaan saapuvaksi, jotka minäkin siis tahtoisin. Korkeakouluun ihan vain niiden takia :D 

(osa postauksen kuvista kännykkä laatua!)

Kuulumisten paikka?

Elämän kolhiessa ajattelin tulla tänne muutaman kuvan kanssa kertomaan elämän uudesta suunnasta :) Ja pahoittelen etukäteen kuvien vähyyttä.

Muutto oli oma pieni stressipesäkkeensä, mutta siitä on kivasti selvitty, joskin vielä nurkissa lojuu jokunen laatikko.

Jyväskylään päästessä ja uudessa kodissa ensimmäistä kertaa käydessäni oli pakko huokaista, vaikka neliömäärä ei päätä huimaa, on tässä silti mukavasti tilaa kahdelle. Ja maisemat ovat kauniit, mitä ikkunasta näkyy. Ainoana miinuksena on suht ahkerassa käytössä oleva tie, mutta kyllä liikenteen ääneen on jo tottunut.

Viime perjantai-iltana kävimme sitten Geden kanssa kiipeämässä Laajavuoren päälle maisemia katsomaan.

Jyväskylän kaupunki

Viikonloppuna kävimme tätini luona grillaamassa ja en muista milloin viimeksi olisin syönyt niin hyvin. Kiitos vielä sinne päin!

Muuten viikonloppu on mennyt sisällä ollessa kun sadetta on pukannut tulemaan vähän väliä. Missä kesä ja helteet?

Kunhan saadaan Geden kanssa koti edustuskelpoiseen kuntoon, niin tulen sitä sitten kuvamaan tännekin :)

Äitienpäivä ja maanantaiharrastus

Itsessään äitini ja siskoni vierailulta ei ole kuvia, eikä varsinkaan siitä pätkiskakusta jonka äidille leivoin.

Tämän näköisinä Geden kanssa mentiin sunnuntaina. Siis kun olimme ahkerasti siivonneet koko kämpän kahdessa tunnissa. Ei tarvitse sitten muuttosiivouksessa jynssätä paikkoja puhtaaksi, kun tekee vähän ennakkoon :D

Kasvanut laatikkoläjä

Äitienpäivää vietettiin erittäin lämpimässä kelissä; minäkin tarkenin t-paidassa pihalla ja se on paljon sanottu!

Kajaanin joen varrelta

Kun äitini sitten lähti, piti päästä ulos ihan vain vallitsevan kelin takia. En muistakaan, milloin olisin ollut niin hyvällä tuulella. Auringonpaiste tekee ihmeitä, tosin kun tämän hetkinen sataa - ei sada keli.

Krookus?

Näitä pieniä kevään merkkejä on alkanut ilmaantua, ja tänään huomasin, kuinka koulun seinustan nurmikko vihersi. Kevät <3

Maanantaina olin sitten viimeinkin kunnolla ratsastamassa! Viimeiseen viiteen vuoteen en ole kunnolla ratsastanut, mutta now finally!

Mielessäni nauroin, että sama hevonen kuin viimeisellä tunnilla ennen lähtöä. Mutta paras valinta, kun olen ehtinyt tässä vuosien varrella hieman araksi tulemaan. Vanha ja viisas Veikko <3

Tomerana :D

mums mums

Teimme alku käynnit ja ravit maastossa, josta ei vauhtia puuttunut, mutta hengissä selvittiin takaisin maneesiin, jossa sitten tehtiin laukkatyöskentely. En edes muistanut miltä reipas, pyörivä laukka tuntuu. Ja vielä paremmalle se, että on hevonen joka ei välitä virheistä. Minulla kun on paha tapa nostoissa jännittää itseni ja sitten sitä pomppii kuin perunasäkki siellä satulassa. Mutta en tippunut kertaakaan!

Tämä tunne <3

Tosin tänään on paikat hieman jumissa, kun tottumattomat lihakset joutuivat taas töihin. Katsotaan, pääseekö sitä huomenna ollenkaan sängystä ylös :D

Pahvilaatikoiden vallankumouksen alku

Mutta ensin vuosipäivästä, kun kuvat muistin ottaa tikulle. Tosissaan syötiin jauhelihapihvejä ja rosmariiniperunoita. Tähän olisi vielä kuulunut salaatti, mutta nälkäisinä ei sitä muistettu tehdä, hyvä me :D

Aika alaston ilman salaattia

Se erittäin kamalan makuinen valkkari, hrr...

 Siivousinspiraation iskiessä puhdistimme myös asunnon ilmanvaihtoventtiilin ja liesituulettimen rasvasuodattimen, jonka takia kädessä näkyykin soodapurkki. Ihan hyvin 1/2 dl soodaa + 1 dl etikkaa + vettä tiskialtaassa puhdisti kyseisen suodattimen. Koska joku välkky EI ollut puhdistanut niitä kertaakaan uudenvuoden 2013-2014 jälkeen...

Ilme ja tukka :D

Eilen saimme Geden kanssa hyviä uutisia; meillä on asunto! Kunhan vielä sopimukset kirjoitellaan, niin muuttopäivä on kesän alussa :) Kesäkuun 1. päivä meistä tulee Jyväskyläläisiä!

41 m2 Jyväskylästä <3

Nykyinen asuntoni (Gede ei asu siellä virallisesti) on vain 25 m2, joten 16 neliön lisäys on ihan luksusta. Vähän ahdasta kun täällä on.

Muutto myös automaattisesti tarkoittaa minulle uutta koulua, johon olin jo yhteydessä lokakuussa. Kerran olen kyseisessä paikassa käynyt ja tuntuu hurjan isolta täältä pikkukaupungin vastaavasta tullessa. Maalainen kaupungissa fiiliksellä kyseisenä päivänä mentiin :D

Ja tästähän sitten alkoi meidän pakkausurakka Kajaanin päässä (Geden huone pitää viikonloppujen aikaan tyhjentää anoppilassa).

Sekalaista tavaraa, jota vain jostain sikiää.

Onneksi on vielä aikaa muuttoon, mutta itseä meinaa vähän stressin poikanen pelotella nurkan takana. Ensimmäisenä sen takia, että laatikoita ei ole jäljellä kuin 1. Ehkä muistaakseni varastossa toinen, mutta kuitenkin. Ja lisäystä on tulossa vasta sunnuntaina. Turhauttavaa.

"Mummu, osta pois mun turhat huonekalut, jooko?"

Kuitenkin olen ihan mielissäni. Hieman varjostaa kesätöiden puuttuminen, mutta nyt keskityn kouluun, kun ei ole aikaa tai rahaa matkustaa Jyväskylään työhaastatteluun. Koulupäiviä kun on enää hurja 12 jäljellä :D

Kuulumisia

Viimeviikko oli viimeisen päälle ankea, kun onnistuin itselleni mahataudin nappaamaan, mutta nyt olen päässyt takaisin elävien kirjoihin. Ei tuossa tullut keskiviikon ja sunnuntain väliin muuta tehtyä kuin katsottua Merliniä. Ja totaalisen koukkuun olen jäänyt.

Nyt aloitimme Geden kanssa viimeisen kauden, ja ei varmasti kovin kauaa mene, kun sekin on katsottu.

Sunnuntaina vietimme myös Geden kanssa vuosipäiväämme, mutta kuvat siitä ovat kameran muistikortilla. Söimme hyvin ja joimme nonholic valkkaria; hyi että... En toiste osta.

Tuli myös sunnuntaina hieman venyteltyä vanhaa ruhoa, sillalla. En ole moneen hetkeen siltaa tehnyt, ja sen kyllä huomaa:

Älkää välittäkö jouluverhoista ;D

Mutta sain kuitenkin tehtyä! Todiste pikkusiskolleni :D

Koulusta kunhan selviän, odottaa asunnolla muuttolaatikot ja ruoka ja Merlin. Ei tässä järjestyksessä kuitenkaan :)

Tosiaan, meille Geden kanssa on muutto tulossa, mutta siitä sitten lähempänä ajankohtaa ;)

Loppuviikko

Loppuviikosta kävimme Geden kanssa Kajaanin linnan raunioilla ihmettelemässä kevään tuloa. Itse linnasaari oli sula, mutta linnan sisällä oli vielä lunta, kuten kuvasta näkyykin. Vaikka Kajaanissa on nyt tullut asuttua jokin hetki, en silti monesti ole tätä paikallista nähtävyyttä käynyt ihastelemassa. Kesällä saaren nurmikot kun vetävät auringonpalvojia kuin hunaja kärpäsiä, niin olen nähnyt parhaaksi silloin kiertää rauniosaaren kaukaa.

Muutama joutsenkin oli tänne kylmään pohjolaan jo ilmestynyt, mutta parempaa kuvaa ei saatu suuren objektiivin puutteen takia.

Piti päästä kiipeilemään puun oksille :D

Viikonlopuksi suunnistimme sitten anoppilaan nauttimaan maaseudun rauhasta. Kauas asvaltista ja katupölystä. Ja ketkä meitä perillä odottivat?

Nämä kaksi takasivat, ettei tylsää missään vaiheessa tullut :D
Omia lemmikkejä meillä ei ole tilan ja ajan puutteen vuoksi, vaikka välillä se kuuluisa koira-, kissa- tai hevoskuume itselle iskee.

Lauantai meni aikalailla akkuja lataillessa, jotka kouluviikko oli tehokkaasti kuluttanut. Lisäksi aamun lumisade, tai pikemminkin räntäsade ei innostattunut ulosmenoa ennen kuin illalla vasta.

Ei vielä vihreää

Toki me leivoimme Geden vanhempien suosikiksi noussutta kinkkupiirakkaa, mutta siitä ei ole kuvia, kamera kun oli tavaroiden joukossa :) Lisäksi anopin päästessä navetasta piirakka hävisi valehtelematta vartissa :D
Laitan ohjeen myöhemmin kuvan kanssa, jos joku haluaa kokeilla :)

Sunnuntaina tuli vain mieleen, pitäisikö trampoliini koota taas parin vuoden tauon jälkeen. Ja samalla hypin sitten kyseisellä trampalla ensimmäistä kertaa ikinä.

Korkealta tullaan :D

Gede esitteli sitten hieman korkealentoisempaa settiä

Kaikenkaikkiaan olin iloinen päästessäni takaisin lapsuuteni yhteen mielipuuhaan, vaikka se veronsa vaatikin kohtalaisen pian :)

Käytiin aikamme hypittyämme Geden kanssa kiertelemässä tiluksia jolloin löysimme jotain:

Leskenlehtiä oli ilmestynyt kaiken kuolleen keskelle tuomaan hieman väriä ja toivoa tulevasta kesästä, milloin se alkaakaan.

Sunnuntaina matkasimme sitten takaisin Kajaaniin ja aloin orientoitumaan kouluun. Katsoimme 101 dalmatialaista pitkästä aikaa. Meillä on vain joku juttu Disneyn klassikoihin :D Ne ovat vain niin ihania :)